Torpparin suorituskyky parantui entisestään haastavien aikojen keskellä

Kymmenen prosentin tulostavoitetta asetettaessa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ei vielä ollut tiedossa kuinka syville vesille maailmantalous ja yleinen markkinatilanne ajautuvat.

— Jokaisella osastolla voidaan olla ylpeitä siitä, että ollaan tehty se mitä on sovittu. Erityisesti työnjohdon toimintaa on kehuttu tilaajien puolelta. Mutta kympin oppilaita ei kuitenkaan vielä olla, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Rautio

Työmaat olivat pääasiallisesti tuottoisia. Yhtiön liikevaihto kasvoi 11,7 miljoonaan euroon ja positiivinen tulos seurasi aiempien vuosien tasaista nousua.

— Jos hinnat olisivat olleet entisellä tasollaan, tilanne olisi erinomainen. Kasvua ei synny ilman tavoitteita, ja Torpparin tavoitteet pysyvät ennallaan tällä kaudella, kertoo Rautio

Alhaisten hintojen vuoksi Torppari on joutunut oppimaan paljon ja todella nopeasti, kertoo hankinta- ja laskentainsinööri Johannes Arola

— Olemme tehneet huomattavia hankintoja, joka näkyy myös katteessa. Kaikesta huolimatta yhtiömme toiminta ja talous on vakaalla pohjalla. 

Toukokuun Kymppikerho -henkilöstökoulutuksen pääteemana oli mukavuusalueelta poistuminen. Apuun oli kutsuttu lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen, joka sovelsi osaamistaan luennoimalla terveestä itsetunnosta, mentalisaatiosta, epäonnistumisen pelosta ja luovuudesta.

Luova ryhmä koetaan helposti vaaralliseksi, ja sen toimintaa pyritään rajoittamaan.

— Motivaatio lähtee liikkeelle siitä, että osaa ja tekee jotain itse, onnistuu ja saa siitä kehuja. Turhat kehut eivät merkitse mitään, kertoo Sinkkonen 

Leikkisyys ja luovuus kulkevat käsi kädessä. Luovasti toimivassa työryhmässä on huumoria sekä ideointia ilman painetta ja ilman vaatimuksia.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen

Nolaaminen on kaikkein huonointa kasvatusta ja samalla kaikkein huonointa johtamista. Häpeä lamaannuttaa silloin, kun ihminen pyrkii vastavuoroiseen kommunikaatioon, joka sitten torpataan. On kuitenkin olemassa myös “hyvää” häpeän tunnetta — silloin kun tietää tehneensä väärin.

— Epäonnistumisen pelko estää tehokkaasti mukavuusalueelta poistumista, kertoo Sinkkonen

Sinkkonen nostaa esille myös älylaitteiden ja sosiaalisen median negatiivisen vaikutuksen itsetuntoon luomalla epärealistisia standardeja sekä tuomalla tarpeetonta draamaa ja ongelmia yksilön murheeksi.

— Ahdistuneisuus tarttuu. Luomme kaukosuhteita ihmisiin joita emme ole koskaan tavanneet ja jaamme avoimesti kaikki ongelmat heidän kanssaan. Tämä ei ole terveellistä vuorovaikutusta ja samalla se vääristää käsityksiä oikeista ihmissuhteista.

— Epämukavuusalueelle meneminen tapahtuu pienin askelin ja kun sitä samaa epämukavuusasiaa tekee useamman kerran, siihen tottuu ja siitä tuleekin mukavuusalue, lisää Torpparin projektipäällikkö Jussi Lahti

Terve itsetunto kohoaa, kun saa saavutuksiin nähden järkevää kiitosta ja kannustusta

teksti, Janne Rasimus

kuvat, Markus Kailes