Kuva olis kiva — niin kuin vanhassa kirjeenvaihto-ilmoituksessa

Rakentamisen laadusta puhutaan ja kirjoitetaan paljon — todella paljon. Osa rakentamisen laatua koskevasta kritiikistä on aiheellista ja osa täysin älytöntä klikkijournalismia. Mutta miksi kukaan ei kirjoita rakentamisen suunnitelmien laadusta?

20 vuoden työkokemuksella voin varmuudella sanoa, että suunnitelmien laatu on vuonna 2024 huono, paikoin jopa surkea. ARK- tai RAK- suunnitelmien laadullinen kirjo on uskomattoman laaja. Ongelma ei kohdistu pelkästään tiettyihin suunnittelutoimistoihin sillä laadullista vaihtelua on melkoisesti myös saman suunnittelutoimiston sisällä.

Rakentamisen digitalisaatio on edennyt viime vuosina merkittävästi. Tuntuu silti, että suunnitelmien laatu heikkenee vuosi vuodelta, vaikka uusia työkaluja onkin käytössä. On tietomalleja, robottikoiria keilaamassa työmaita ja droneja mittaamassa pistepilviä. Miten voi silti olla mahdollista, että perinteisistä paperikuvista, joita rakentamisessa vielä pääosin käytetään, ei saada toteutuskelpoisia, yhteensovitettuja ja ristiriidattomia? Ymmärrän, että nyt pyydetään kolmea asiaa kerralla, mutta ei tässä oikeasti paljoa vaadita. Miten luonnostasoisella työpiirustuksella pitäisi pystyä tekemään laadukasta lopputulosta? Detaljit on pääsääntöisesti kopioitu edellisistä kohteista ja ne sisältävät epämääräisiä tekstejä, kuten “liikuntasaumaan tapit tarvittaessa”. Tarvittaessa?! Tarvitaanko tappeja vai ei?

Kenen vastuulla huonoilla ja epämääräisillä suunnitelmilla rakentaminen on?

Kun teemme tarjouksen urakasta, laskemme siihen tarvittavat työt, materiaalit ja työnjohdon. Työnjohdolla tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, joka hoitaa ammattitaidolla työmaan resursoinnin, kaluston, päivittäisen työnjohdon, rautatilaukset, valujen varaamisen, määräseurannan ja aikataulutuksen allekirjoittaneen kanssa sekä laskutuksen — mainitakseni nyt ne muutamat ensisijaisen tärkeät työtehtävät.

Aliurakoitsijan työnjohtajan tehtäviin ei pitäisi kuulua pääurakkaan sisältyvä suunnittelun ohjaus tai suunnittelijoille kuuluva varsinainen suunnittelu. Välillä tuntuu, että suunnitelmien avaaminen työnsuunnittelun yhteydessä on kuin antaisi puuhakirjan viisivuotiaalle, jossa tehtävänä on etsiä kuvasta 13 virhettä.

Kuulostaako turhauttavalta? Hyvä - sitä se onkin.

Miten luonnostasoisella työpiirustuksella pitäisi pystyä tekemään laadukasta lopputulosta?

Lähtökohtaisesti pääurakoitsijat johtavat suunnittelua, laativat suunnitelmatarveaikataulun ja tekevät mielestäni hyvää työtä. Parhaassa tapauksessa aliurakoitsijan valinta tehdään riittävän ajoissa ja sovitaan, että suunnitelmia kehitetään oikeaan suuntaan yhdessä aliurakoitsijan kanssa. Tämä on toimiva metodi, sillä aliurakoitsijat ovat lähtökohtaisesti alansa ammattilaisia. Aliurakoitsija osaa huomioida yksityiskohtia, joita esimerkiksi muottityötä vähemmän tekevät henkilöt eivät huomaisi lainkaan.

Useimmiten toimitaan kuitenkin niin, että aliurakoitsijan valinnan jälkeen työn aloitukseen on aikaa 3-4 viikkoa ja projektipankista löytyvä työpiirustus vastaa luonnoskuvaa. Kun näistä lähtökohdista edetään kehittämään suunnitelmia tai yritetään saada niistä edes jollain tapaa toteutuskelpoiset, yhteensovitetut ja ristiriidattomat, ollaan kaulusta myöten kurassa.

Jussi Lahti

Ammattiylpeydestä puhutaan paljon, mistä sitä saataisiin lisää?

Kohteiden aikataulut ovat jo vuosia olleet järjenvastaisia. Suunnittelun jäädessä lähtötelineisiin heti alussa, pääurakoitsijoiden aikataulupaineet kasvavat. Aliurakoitsijan työnjohtajien työmäärä lisääntyy kun harjaterästilauksen jälkeen suunnitelmat muuttuvat jo kolmatta kertaa ennen kuin alkuperäisen suunnitelman tavara saapuu työmaalle. Suunnitelmissa olevat holdit aiheuttavat työnjärjestyksiin muutoksia ja kalustoa kelkotaan ympäri työmaata jolloin aliurakoitsija ei pysty keskittymään varsinaiseen urakkatyöhön.

Mikä sitten lääkkeeksi tähän ongelmaan? Suunnittelijoilta on vaadittava enemmän ja parempaa. Työpiirustukseksi ei voi kutsua mitä tahansa töherrystä — työpiirustus on laadukas dokumentti, jonka avulla työt voidaan aloittaa ajallaan. Tottakai muutoksia tulee aina, mutta jo ns. nollarevisio pitää olla kunnossa. Ammattiylpeydestä puhutaan paljon, mistä sitä saataisiin lisää? Tähän kysymykseen en osaa vastata.

teksti, Jussi Lahti